ÅU (3.7.) kirjoittaa kunnan metsänhoitosuunnitelman käsittelystä teknisessä lautakunnassa viime tiistaina. Pöytäkirja ei vielä ole netissä, mutta lautakunnan puheenjohtaja Helena Fabritius sanoi ÅU:n mukaan, että äänet menivät 5-4 vastaesityksen hyväksi.
Tämä on merkittävä muutos aikaisempaan, jolloin RKP:n ja Keskustan äänet (5) ovat yleensä tarkoittaneet sitä, että asiat ovat lautakunnassa menneet niin kuin RKP on halunnut. Näen tämän itse positiivisena merkkinä siitä, että kunta alkaisi suhtautua luonto- ja ympäristöasioihin vakavammin. Viime kaudella ei saatu ympäristöohjelman päivitystä valmiiksi, tällä kaudella sen tulee valmistua. Millä tavalla otamme siihen mukaan ilmastokysymykset ja kiertotalouden, jää päättäjille päätettäväksi. Kuntalaiset ovat tervetulleita antamaan ideoita ja kommentteja. Tulevassa organisaatiouudistuksessa on ympäristöasiat myös nostettava niille kuuluvalle, merkittävälle paikalle. Nyt kunnan organisaatiossa ympäristö näkyy lähinnä vain Rakennus- ja ympäristövalvontalautankunnassa, jossa ympäristöasioita käsitellään lähinnä viranomaispohjalta. Kaikenlainen ympäristöasioiden integrointi muuhun toimintaan on ollut valitettavan vähäistä. Nyt on sen aika muuttua. Ympäristöasioille on tultava näkyvämpi ja painavampi rooli organisaatiouudistuksen myötä.
Mutta takaisin metsänhoitosuunnitelmaan. Lautakunnan puheenjohtaja kertoi ÅU:ssa, että vastaesityksessä haluttiin tarkempia taloudellisia laskelmia erilaisille metsätoimille ja avointa tilaisuutta kuntalaisille, jotta nämä voisivat tutustua metsänhoitosuunnitelmaan, näin tämän ”– I motförslaget efterlyste man noggrannare ekonomiska beräkningar för olika skogsåtgärder, och ett öppet tillfälle för kommuninvånarna att ta del av skogsbruksplanen” käänsin. Äkkisältään olin tyytyväinen, mutta tässähän jää kuitenkin vahvasti tulkinnan varaa Vihreitten näkökulmasta väärään suuntaan. Toivottavasti ”beräkningar för olika skogsåtgärder” tarkoittaa siis sitä, että verrataan kokonaisuudessaan jatkuvan hoidon tuomia kustannuksia ja tuloja päätehakkuun vastaaviin. Ja että ”öppet tillfälle för kommuninvånarna att ta del av skogsbruksplanen” tarkoittaa siis sitä, että kuntalaiset ja sidosryhmät (matkailuyritykset, hyvinvointiyritykset, yhdistykset luonnonsuojelusta liikuntaan ja eläkeläisiin) voivat sanoa mielipiteensä ENNEN kuin varsinainen suunnitelma on päätetty ottaa käyttöön. Ei siis pelkästään niin, että avoimessa tilaisuudessa kerrotaan, mitä tämänhetkinen metsänhoitosuunnitelma tarkoittaa ja mitä se pitää sisällään. Kuten kirjoitin ÅU:n mielipiteessä 28.6. ”Man måste ta med kommuninvånarna och andra intresserade på ett ärligt sätt i skogsvårdsplanens planeringsskede.”
Edelleen artikkelin mukaan lautakunnan puheenjohtaja on tutustunut metsänhoitosuunnitelmaan kohdistuneeseen kritiikkiin ja sanoo, että kaikki eivät ehkä tiedä, mikä metsänhoitosuunnitelma oikeastaan on. Tässä olen täysin samaa mieltä hänen kanssaan ja ilmoittaudun ensimmäisenä sanomaan, etten todellakaan tiedä, mitä kaikkea suunnitelma sisältää ja mitä kaikki siellä mainittu tarkoittaa. Ne osat joita olen nähnyt koostuivat jokseenkin ainoastaan erilaisista taulukoista ja tietysti kartoista. Odotin, että suunnitelmassa olisi ollut jonkinlainen sanallinen osio taustoista, nykytilanteesta ja tulevaisuudesta. Alan asiantuntijoille suunnitelman ei tarvitse ollakaan runsassanainen, mutta lautakunnassa metsäalan ihmisiä on kuitenkin arviolta vain pieni vähemmistö. Siltikin metsänhoitoa tuntemattomatkin pitää voida lausua mieliteensä siitä, miten metsiä tulisi hoitaa, noin suurissa linjoissa ja kuten muutaman lähimetsän osalta aiotaankin, asukaskeskusteluissa.
Puheenjohtaja sanoo ÅU:ssa edelleen – ja kävimme tätä puhelimitsekin lävitse – että kun sitten jonkin suunnitelman osa aiotaan toteuttaa, käy aina metsäasiantuntija läpi alueen. Tässä näen täältä Vihreästä perspektiivistä ongelman nro 1 – onko asiantuntija jatkuvan hakkuun ja luonnon monimuotoisuuden asiantuntija myös? Ongelma nro 2 on se, että tässä vaiheessa ei voi mitenkään enää asiantuntijan ja virkamiehen ulkopuolelta vaikuttaa asiaan, vaan metsänhoitosuunnitelmaa toimeenpannaan virkamiestyönä, näkymättömänä. Sen takia suunnitelman tulee olla todella hyvin tehty ja niin, että kunnan ja kuntalaisten siihen haluamat painotukset – esim. luonnon monimuotoisuus ja ilmasto – ovat siinä näkyvissä ennen kuin se hyväksytään. En hirveästi luota lain ja sertifikaattien voimaan, kun katson maalaismaisemaa kotipaikkani ympärillä.
ÅU:n artikkelissa käsitellään vielä metsien taloudellista merkitystä kunnalle. Suunnitelmassa tuotot olisivat seuraavan kymmenen vuoden ajalta reilut 600 000 euroa eli vuosittaiseksi laskennalliseksi keskiarvoksi tulee noin 60 000 euroa. Artikkelista sai ehkä sen kuvan, että tulot kokonaisuudessaan olisivat tuota luokkaa. Osa näistä menee lautakunnan puheenjohtajan mukaan metsänhoitokustannuksiin. Oletin, että tuo reilu 600 000 € olisi ollut nettotulo, eli että siitä olisi jo otettu pois metsänhoidolliset kustannukset, mutta kuten sanottu, en ole metsänhoitosuunnitelman ammattilainen. Kuinka paljon pienemmät kustannukset olisivat, jos seurattaisiin jatkuvaa kasvatusta? Siihen on todella hyvä saada vastaus ennen päätöstä. Kunta on artikkelin mukaan ”osittain” harkinnut jatkuvan kasvatuksen metsänhoitoa. No mutta tähän olisi hyvä saada tarkennusta!
Kaiken kaikkiaan 60 000 euroa vuodessa tarkoittaa 0,15% nykyisestä kunnan budjetista, noin 0,30% SOTEn jälkeen. Onko tämä merkittävä summa ja etenkin: mihin sitä tulisi verrata – henkilöstökuluihin, ilmastonmuutokseen, luonnon monimuotoisuuteen tai ehkä virkistys- ja matkailukäyttömahdollisuuksiin? Näistä tulee olla keskusteltu virkamiesten, päättäjien ja kuntalaisten kesken ennen päätöksen tekemistä. Mielenkiinnolla odotan syksyn satoa.
Satu Zwerver
Kemiönsaaren Vihreitten varavaltuutettu 2021-2025
Fullmäktigesuppleant för de Gröna i Kimitoön 2021-2025